lauantai 2. toukokuuta 2015

Jäbäleisson

Tässä on pari päivää tullut sulateltua tietoa, että ollaan hyvää vauhtia tulossa pojalle isäksi. Asia jota ei oikein ymmärrä ja harvoin on yhtä sekavia ajatuksia mistään elämässä ollut kuin tästä. Nyt pitäisi kuitenkin tässä jotenkin pystyä tuomaan tyttärille esille asiaa, että heidän tärkeys ei häviä mihinkään. Tämä on asia jota pikkuisen on kyllä syytä miettiä jo etukäteen. Varmasti kateutta tullaan näkemään aikanaan, mutta jotenkin pitäisi pystyä valmistautumaan niin, että vahingot saisi minimoitua. Tämä on yksi asia jota tässä pohtinut monen muun lisäksi. Anoppikin soitteli vappuna ja kyseli, että millekkäs se tuntuu. En osannut oikein mitään vastata. Siellä oltiin kuulemma ihan fiiliksissä. Jännästi se poika tunteita nostaa. On kuitenkin mielestäni hyvä, että tämä sukupuoli voidaan selvitellä etukäteen. Jää aikaa tehdä peliliikkeitä, koska elämänmuutos on meilläkin yli 10 vuoden vauvattomuuden jälkeen todella suuri. Kirjoittelen varmaan näistä tuntemuksista toisen tarkemman jutun jos saan pelimerkit pääkopassani järjestykseen. Siitä ei tosin ole mitään takeita...

Sen verran vielä juttua tuosta tyttö vai poika asiasta, että tuntui netti olevan väärällään testejä sen selvittämiseen etukäteen. Näin ateistina en ihan kympillä usko mihinkään mihin ei ole tieteellistä näyttöä tai en ole omin silmin nähnyt. Yksi asia kuitenkin meillä ainakin piti paikkansa eli tällainen hyvän olon raskaus oli pojan merkki. Tyttäriä odottaessa oli meno ihan älytöntä. Riikka oksensi käytännössä yötä ja päivää kolmanneksen raskaudesta molempia emäntiä odotellessa. Nyt ei ole tainnut yhtään oksua tulla. Otannat on kuitenkin niin pieniä, että mitään varmuutta ei voi tietenkään sanoa. Vähän samaa kuin uuden vuoden valetusta tinasta ennustaisi. Mutta jos joku on hyvää, niin se ettei etukäteen pystytä päättämään kumpaako olisi tulossa. Voisi aika vääristynyt olla sukupuolijakauma tällä pallolla. Meidän kanssa äitipolilla oli samaan aikaan jostain lähi-idän suunnalta seurue ja voisi ehkä aavistuksen poika-voittoista olla se homma jos he saisivat asian päättää. Hurjaa oli katsella miten kaksi miestä hoiti kaikki asiat siellä äitipolilla ja naisihminen ei sopinut edes samalle sohvalle istumaan vaan miehet piti kuppikuntaansa erillään eikä tulevaan äitiin juurikaan edes katsottu. Näkisin, että meillä suomessa on kuitenkin asiat aika hyvin sen suhteen miten tasa-arvoisesti perheenä asioita hoidetaan. Toki poikkeuksiakin varmasti on...



Mutta jätetäänpä tuo pohdinta pintaraapaisuksi enkä siihen palanne myöhemminkään. Keskitytään nyt vaan omaan tekemiseen kuten kiekkomiehet sanoisi. Eli nyt aletaan olla myös niillä hetkillä kun tälle tulokkaalle pitäisi sitten tekonimeä keksiä. Vilma oli Viivi ja Salla kulki Sohvina. Tytöt oli vissiin keksineet tälle uudelle kaverille nimeksi Munamies. Sen verran tehokkaasti jätkä vehkeitään siellä ultrassa esitteli. Kuitenkin tuo Putouksesta tuttu Jäbäleisson (taisi siinä olla Janne "Jäbä" Leisson) on nyt enemmän ollut huulilla, ehkä siitä tulee se tekonimi. Ehkä ei, määppä tiijä kun savossa ollaan. Tuskin pojasta Punavuoren hipsteriä kuitenkaan kasvaa. Nyt seuraavana tässä projektissa on loppujen tarvikkeiden hommailua. Paljon on tuttavat tarjoilleet kamppeitaan meille ja pitää katsoa mitä tässä nyt tarvitaan. Vaunut ainakin.,,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti