Tai no ainakin tauko tulee viime vuosien meininkiin omalla osalla. Mukava lomaviikko Vuokatissa alkaa siis olla taasen takana ja aamulla lähdetään kotiin Pihkainmäkeen. Siellä hauvat jo kovasti odottavatkin ja koirista kyllä näkee aidon jälleennäkemisen riemun kaikesta olemuksesta. Täällä Katinkullassahan me ollaan oltu jo useita vuosia ns. rospuutto-viikko jos mietitään järjestävän seuran silmin. Meille taas tämä viikko 22 on ollut varsin hyvä valinta. Tyttärille ei ole ollut ongelmaa saada vapaata eikä koulutyö ole kärsinyt ja Vuokatissa on ollut mukavan rauhallista. Ja jos ihan totta puhutaan, niin aika mukavia aktiviteettilomia nämä on itsellekkin ollut. Nyt rouva oli raskaana ja nuoremmalla tytöllä oli kaveri mukanaan. Suht vapaat kädet oli tulla ja mennä eikä meikäläistä monesti tarvitse käskeä. Tuli liikuttua ja harrastettua todella paljon viikon aikana. Mutta mutta...
Ensi vuonna sitten mentäneen erilaisissa merkeissä. Jäbä tuo mukanaan vaunuilua, syöttämistä sun muuta. Tulenee varmastikkin hyvin erilainen loma silloin. Varmasti mukavaa tulee olemaan, mutta muutos on varmasti ainakin meikäläisen puuhasteluun kovasti suuri. Kivahan tänne on kuitenkin tulla vauvankin kanssa. Tekemistä piisaa ja eiköhän sitä kiekkoa pääse silloinkin heittämään ja rautaa salille kolistelemaan. Mulle tämä on isänä kyllä nyt kova henkisen kasvamisen paikka, kun olen oppinut viimeiset pari vuotta tulemaan ja menemään suht vapaasti. Pitää vaan toivoa, että osaisi siihen tässä nyt etukäteenkin jo valmistautua. Tällaiselle adhd-tapaukselle se tulee vaan olemaan tosi kova paikka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti